Mies toi yllättäin kaivertimen töistään ja innoissani aloin huristella sen kanssa hakien vähän tuntumaa isoon möhkylään. Testailin vehjettä metallin palasiin ja vähän khh:n pöytäänkin vahingossa \o/ En malttanut olla kauaa erossa hopeasta ja ehkä olisi voinut valita vähän helpommankin laatan muodon eikä mitään kaarevaa, mutta minähän hainkin vähän jotain riimukirjoitusta muistuttavaa (hah! ;)
Tämä lyhyt oppimäärä opetti ainakin sen, että pohjan pitää olla täydellisessä iskussa ennen kaivertamista, koska kaiverrus ei ole kovin syvä ja sitä ei voi enää paljoa hioa. Itseasiassa tuo laatan muoto näyttää kyllä kaulassa pirun hyvältä, harjoitellaan!
Hitsin kivan ja mielenkiintoisen näköinen!!
VastaaPoistaJa tykkäsin kyllä noista edellisistä lällykorviksistakin ;-D
No kyllä! Tuon takia kannattaa uhrata yksi pöytä. ;) Hyvä beib!
VastaaPoistaKiva idea ja teksti. Enpä ole vielä itse uskaltautunut kaivertamaan hopeaa, vaikka uudessa Dremelissä onkin se kynäpää. Ja jotain ruusuporan teriä sain hammaslääkäriltä =D
VastaaPoistaOon kans testannut Dremelin kaiverruspäätä, muttei siitä tullut mitään, kun on niin holtiton käyttää. Tämä miehen tuoma "nakuttaa" ja on oikein jonkin sortin kaiverrin.
VastaaPoista