Rannekorussa vesivalutekniikalla muodostunut kukka, helmissä alkaa näkyä jo syksyn sävyjä.
Ihanan jytkyyn asiakkaan papuketjuun sain toteuttaa sydämen lasten nimillä. Parisenttinen, paksu sydän hiekkavalettu - nimet etsattu. Lopulliseen versioon tuli vielä muutama pieni helmi sydämen tyveen.
Yksinkertaisuudessa söpö nimikoru, lopulliseen versioon lisättiin vielä runsaampaa helmirypästä.
Kultadublee varaston penkomista, tuli aika mukavasti juhlan tuntua ja metallien sekoitus näyttää ainakin omaan silmään toimivan :o
Ja tästä se puuska lähti, pitkästä aikaa vaijerikoru - suosittelen korujumin purkamiseen!
Luin, että puskissa vielä eletään... :D
VastaaPoistaHyvin on jumi auennut!
Ihanuuksia, ihanuuksia! Tarvii varmaan kaivaa omat vaijerit myös esiin, on melkoinen jumi kesän jäljiltä päällä. :)
VastaaPoistaIhania juttuja täällä taas!
VastaaPoistaJa kiitos, Paula, vielä kerran ihanista hääkoruista. Saivat paljon kehuja osakseen ja sopivat kaasonpukuuni kuin nakutettu. Olen enemmän kuin tyytyväinen!
Kati
Hyvinhän nuo metallit taipuu yhteen. :)
VastaaPoistaEka koru on kyllä aivan tavattoman kaunis.
Kiitos Kati, hienoa!
VastaaPoistaPuskissakin on eletty ja näemmä tehnyt hyvää sekin, kun meinaa pukata draivia päälle :D
Toivottavasti Inkun jumi hellittää ja Katri, enkös oikeen tuhlannu ;)
Varsin kauniita:-) tuo ensimmäinen oikea herkku ja tosi onnistunut tuo valukukka!
VastaaPoistaIhanaisia :) toi eka, nam.
VastaaPoistaTosi upeita kaikki, vau!
VastaaPoistaKaunista kaikki, hiekkavalettu sydän aivan paras!
VastaaPoistaIhania värejä ja muotoja ja niin tuttua jumin tunnetta.. Kivet huutelevat jo lomalaisen alitajuntaan, ehkä kohta täälläkin...
VastaaPoistaKiitos :) Tsemppiä korujumin avaamiseen!
VastaaPoistaHih. Ei tuossa kyllä kultalaatikko pahasti vajentunut, mutta mitä välii, seuraavan kerran joskus kolmen vuoden päästä? ;)
VastaaPoistaKomia oli turkoosi uusi koru.