Ketjunpätkiä ja hopeamölttejä

Jämähopeavuoret kasvaa korkeutta ja nyt päätin pitkästä aikaa kehitellä niistä jotakin. Ja jälleen kerran sieltä se ilo ja inspis löytyi! Rakastan nysväämistä ja antaa mennä meininkiä -sieltä tulee sitä mitä tulee, ilman sen kummempia suunnitelmia.

Mitään maata mullistavaa en tosin keksinyt, mutta kivaa pientä yksityiskohtaa. Eli sulatetuista mölteistä taottiin lätkiä ja prikkaleikkureilla paloiksi. Vähän kehystä ympärille huonosti sahatuista lenkeistä ja huiskaus patinaa mukaan. Ja ketjunpätkiä. Ja lempparikiviä.

Ja vastapainoksi vielä värejä pimeää syksyä piristimään. Hehkuvaa karneolia isona markiisina ja pieninä rondelleina.