Sen verran ajattelin itseäni kiusata helmikuun haasteen aikana, että yritän tehdä myös sellaisia juttuja, jotka ovat olleet mielessä muttei vain ole huvittanut tarttua toimeen.
Kaiman blogissa ihailin hopealevyn sahaustaitoja viimeksi ja siitä se ajatus sitten lähti. Yritetään edes, silläkin uhalla, että sahanterät katkeilee ja sahausjälki on siksakkia.
Koru on ranteeseen nyt toistaiseksi, mutta ajattelin sopivan ketjun sattuessa kohdalle laittaa sen kaulaani. Tuo "fontti" ei nyt ihan näytä siltä mitä levyyn piirtelin, mutta noh... Pape on tänään Bronxista.
Samat ajatukset sahaan tarttumisesta täällä, mut mikä siinä onkaan niin ... pelottavaa? Tää on hieno!
VastaaPoistaVai olisko se vaan... tylsää? En kyllä vielä tämänkään jälkeen lämmenny ;)
VastaaPoistaMinä en ikuna sais sahattua mitään tuollaista O_O HIENO :D
VastaaPoistaSahaustaidoton ihailee *wtg*!
VastaaPoistaVoi että nämä sinun korusi ovat kauniita.
VastaaPoistaHienohan tää on! Älä suotta ujostele sahaan tarttumista! (Ja kiitos mainoksesta.)
VastaaPoistaTää on hieno! Hyvä Pape!
VastaaPoistaNo huh, eipä taipuisi meikäläisenkään saha ja kätöset tuollaiseen! Upeita tuotoksia sinulle koko ÄHHin ajan!
VastaaPoistaKiitos :) Millistä levyä on aika helppo sahata vielä, joten kannattaa edes kerran kunnolla kokeilla.
VastaaPoista